Kultaisten rantapäivä 14.8

  

Pitkästä aikaan oli taas kultaistennoutajien rantapäivä koirarannalla ja väkeä oli entisten malliin saapunut hienosti, jos oikein laskin niin 10 kultaista ja 2 “melkein kultaista” koiraa oli kaikkiaan illan aikana rannalla. Liekö sunnuntain rankkasateen jäljiltä vai minkä, oli rannalle kerääntynyt reilusti levää. Tosin se ei koiria haitannut, valokuvissa se vaan ei näytä kauhean mairittelevalta.

Arttukin pääsi tietenkin rannalle peuhaamaan vaikka vielä olisi yksi näyttely jäljellä. Täytyy vain pikapuoliin pestä ja laittaa Artun turkki taas näyttelykuntoon, sillä kun tuo turkin laskeutuminen kestää vaikka loimeakin käyttäisi. Joensuun reissulla harmitti niin paljon, kun oli hieno mökkiympäristö järvineen ja koiria ei voinut päästää lainkaan kastautumaan. Kyllä Arttu juoksi ja kahlasikin sitten koko viikonlopun edestä, sillä kotiin päästyämme on poika vain köllöttänyt kyljellään, hyvin hyvin hiljaa. Huomenna saankin sitten imuroida hiekkakasoja lattialta…

Koirarannalle oli tullut myös onneksi juuri samaan aikaan sukulaisia ja pääsin näkemään ensi kertaa heidän pienen noutajan pojan, Ransun. Oli kyllä aivan valloittava tapaus, ja tumma väri on se mitä jaksan aina vain ihastella kultaisellanoutajalla. Täytyy kyllä mennä pian uudelleen katsomaan Ransua ja lievittämään omaa pentukuumetta.

Taitaa Artussa jotain noutajan vikaa sittenkin olla, sillä se huomasi ainoana meressä uivan sorsalauman ja lähti niitä hätyyttämään parinkymmenen metrin päähän. Ilmeisesti täytyy alkaa kantamaan taipparitreeneihin hieman laadukkaampaa riistaa kuin varikset…

Kultaisten rantapäivä 10.7

   

Eilen pidettiin jo kolmannen kerran kultaistennoutajien yhteinen rantapäivä koirarannalla. Sääkin oli suosiollinen, tummat sadepilvet väistyivät iltaa kohden ja sininen taivas pääsi pikkaisen pilkahtamaan.

Yhteisiä tapaamisia on kiva järjestää, kun osallistujia riittää joka kerralle. Moni kasvo oli jo tuttu, ja koiratkin näyttivät tietävän homman juonen jo heti ensi hetkestä lähtien. Ensimmäisessä rantatapaamisessa koirat hieman tarkkailivat toisiansa ja touhuaminen olikin enemmän tutustumista ja ison koiramäärän ihmettelemistä. Nyt meno olikin jo ihan eri luokkaa, energiaa löytyi yhdestä jos toisesta noutajasta alusta alkaen. Jäimme tällä kertaa aivan rannan alkuosaan, ja sen saivat tuta jokainen rannalle tulija :o) Jokainen uusi tulokas rodusta riippumatta sai vähintään 4 kultaisen tervetulotoivotuksen heti kun tassut astuivat heinikosta rannan puolelle. Ja omistajien ilmeet olivat hivenen hämmästyneet joko ihmetyksestä tai ihailusta, sillä eilen rannalla oli 11 kultaistanoutajaa kaikkiaan yhteensä. Porukkaamme oli taas edellisten kertojen tapaan soluttautunut pari muun rodun edustajaa, mutta hyvin näyttivät sulautuvan blondien joukkoon!

Koiristakin alkoi erottamaan jo omia persoonia. Wanda oli porukan ehdoton vesipeto, jota ei saanut vedestä pois. Viihtyi yksinäänkin meressä, ja taatusti haki pallon jos vain sellaisen sinne heitti. Uuno ja Elmo, pikkupojat, olivat painikaverukset. Elmo hieman energisempi ja Uuno pystytukkainen ihmettelijä :o) Ali-pentu paineili joukon keskellä kuin vanha tekijä, sivulle tuloakin näytti itsekseen välillä harjoitteleva. Ei haitannut oliko oma emäntä vai joku muu, kun parkkeerasi sivulle. Meidän Arttu taas harhaili tapansa mukaan kaikkien muiden rannalla olijoiden perään. Alan vahvasti epäilemään, että kuulossa on jotain vikaa. Tai sitten ei ole tietoakaan suomenkielen ymmärtämisestä! No, onneksi rannalla riittää lääniä. Harkittiin jo muutamien kanssa koirien merkitsemistä jollakin tavalla, että tunnistaisi omansa joukosta. Niin kaikki näyttivät samanlaisilta.

Puolitoista tuntia vierähti todella nopeasti. Täytyy taas katsoa, milloin seuraavan kerran ehtisi kutsumaan väkeä rannalle. Meillä alkaa Artun kanssa näyttelyt ja silloin on uiminen pannassa. Jotta itse pääsisin helpommalla turkin näyttelykuntoon laittamisessa niin en viitsi sen antaa kastella sitä. Artun turkki kun on ilman laittamista pystyssä ja eteenpäin kääntynyt. Sitä onkin mielenkiintoista alkaa föönaamaan ja laittamaan viikonloppuna. No, ehkä käyn Artun kanssa vielä rannalla ennen pesua!

Lisää kuvia löytyy Porin seudun kultaisten nettisivuilta www.porinkultaiset.net.

Kultaisten rantapäivä 1.7

   

Sunnuntaina pyörähdettiin taas koirarannalle pulikoimaan muiden kultaisten kanssa. Tällä kertaa rannalle oli 6 kultaista ja yksi labukka. Veera ja Viivi kotijoukkojen kanssa tuli Harjavallasta, Daco ja Dumle tuli Hannan kanssa Noormarkusta sekä Ali Janinan kanssa Porista. Anne ja Tarmo-tuli meidän kanssa samalla kyydillä. Menoa riitti taas mukavasti ja koirat nauttivat vedessä kahlaamisesta ja hiekalla peuhaamisesta. Arttu tosin harhautui vähän väliä omille teilleen. Liekö tyttöjen tuoksuja vai mitä, korvat olivat visusti lukossa koko ajan komennoista huolimatta.

Anne tuli Tarmon kanssa meille vielä rannan jälkeen kahville ja pojat jatkoivat painiaan vielä kotipihallakin. Arttu nukkuikin tyytyväisenä omassa rauhassa, kun pääsi vieraasta vihdoin eroon :o) Ja taas oli emännän kukkapenkit vaarassa, kun Tarmo otti vauhtia leikkeihin. Ihan selvästi ne on sijoitettu väärään paikkaan. Suunnittelenkin jo metrin korkuista suojamuuria turveharkkojen tilalle…

Kultaisten rantapäivä 19.6

  

Klikkaa kuva suuremmaksi

Tiistaina vietimme yhdistyksemme tämän vuoden ensimmäistä yhteistä tapaamista kultaisten rantapäivän merkeissä Porin Mäntyluodossa koirarannalla. Koiraranta on kyllä aivan uskomattoman upea paikka, Yyterin hienoa hiekkaa ja iso poukama mataline rantoineen. Ja kun alue on vielä kaupungin virallinen koirien ulkoilutusalue niin kyllä siellä kelpaa koirien juosta vapaana.

Ensi alkuun ajattelin, että mahtaakohan sinne tulla kuin muutama koira, sillä kauttani ei oltu juurikaan kyselty tapahtumasta. Sainkin yllättyä iloisesti kun saavuin rannalle ja näin siellä jo usean koiran odottelevan. Ja lisää tuli koko ajan. Meitä oli kaiken kaikkiaan 17 koiraa omistajineen, kaksi koiraa tosin edustivat muuta rotua, mutta sulautuivat erinomaisesti joukkoon. Koirien ikähaitari oli 4 kuukaudesta aina 10 vuoteen ja väriskaala käsitti kaikki kultaisen värit aivan tummimpaan asti. Tummempia kultaisia harvoin näkee katukuvassa, mutta nyt rannalla niitä oli useampi.

Koirat tulivat keskenään hienosti toimeen ja vauhtia riitti. Osa tyytyi kahlaamaan rantavedessä, kun taas toiset kävivät kunnolla Hannan ja Susannan avustuksella uimassa hieman syvemmälläkin. Ja hiekassa oli tietenkin kiva pyöriä, sitä hiekkaa löytyi ainakin meiltä kotoa aamullakin vielä mahdottomia määriä :o) Vastaavanlaisia tapaamisia toivottiin lisää ja niitä myös lupailin. Artun kanssa olisi ainakin tarkoitus käydä useasti kesän aikana rannalla ja seura kelpaa aina.

Valokuvia tuli otettua runsaasti, niitä pääsee katselemaan Porin seudun kultaisten nettisivujen kautta kuvagalleriasta www.porinkultaiset.net.

Koirahierontaluento 7.3

               

Porin seudun kultaiset ry järjesti koirahierontaluennon, joka pidettiin meidän luonamme. Urheilukoirahieroja Minna Lammista, Tmi BeGood-Ch, oli kerääntynyt kuuntelemaan noin 15 hengen ryhmä. Luento oli monelle varmasti hyödyllinen, aiheesta sai uutta tietoa ja oppia. Oikeanlainen hieronta on tärkeää harrastavalle koiralle, jotta koiran keho ei kovan rasituksen jälkeen kipeytyisi. Hieronta myös rentouttaa koiraa ja tuo hyvänolon tunnetta. Minna kertoi hieronnan hyödystä ja milloin saa tai ei saa hieroa. Hän kävi kanssamme myös lyhyesti läpi koiran ruokinnan ja lisäravinteiden vaikutuksen suhteessa koiran aktiivisuuteen. Alku- ja loppuveryttelyliikkeitä sekä muutamia perushierontaotteita Minna näytti myös Artun kanssa esimerkein. Luennolle ei otettu omia koiria mukaan. Arttua olenkin hieronut Minnan ohjein kevyesti parina iltana ja huomaa miten se nauttii siitä. Rauhallisesti ja ajan kanssa tehty hieronta saa sen silmäluomet painumaan kiinni hyvästä olosta.